Kaksi oppia Motivaatiokartasta
Kirjoittaja: Elisa Mattila
Tein jokin aika sitten Johannan opastuksella mielenkiintoisen Motivaatiokartan (Reiss Motivation Profile® – työkalua hyödyntäen). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin herra Reissistä ja hänen motivaatioteoriastaan, mutta koska olen aina innokas oppimaan lisää niin itsestäni kuin muistakin, tartuin heti tilaisuuteen tutustua tähän.
Huomasin, että tunnen itseni ja omat tapani melko hyvin. Motivaatiorakennettani läpikäydessä nyökyttelin siis monessakin kohtaa – juuri tällainen minä olen. Esimerkiksi Reissin 16 elämän perustarpeesta uteliaisuuden tarpeeni on motivaatiorakenteessani melko keskellä, mikä tarkoittaa sitä, että luonteenpiirteissäni on sekä korkean että matalan uteliaisuuden piirteitä. Korkean uteliaisuuden omaava henkilö pyrkii selvittämään asiat perinpohjin, on pohdiskeleva ja kiinnostunut teorioista, kun taas matalan uteliaisuuden henkilö on käytännön tekijä ja kiinnostunut konkretiasta. Itse opin uusia asioita paremmin tekemällä kuin lukemalla teoriaa, mutta toisaalta haluan myös tietää ja oppia, mikä asioiden taustalla on. Piirteitä on siis molemmista puolista! Vaikka omasta motivaatiorakenteestani ei sinänsä löytynyt suuria yllätyksiä, sain siitä yhden tärkeän muistutuksen ja toisen, hyvän opin työhöni.
1) Kaikki motiivit voivat olla vahvuuksia
Reissin motiiviluokittelussa on 16 motivaatiotekijää eli perustarvetta, jotka motivoivat meitä kaikkia. Perustarve voi olla korkea tai matala tai jotakin siltä väliltä. Mistä erityisesti pidin Reissin teoriaan liittyen, on se, että mikään motiivi ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono, vaan jokainen voi olla vahvuus.
Usein sortuu laittamaan ihmisiä esimerkiksi heidän työnsä perusteella tiettyihin laatikoihin: millainen on hyvä johtaja, millainen hyvä myyjä tai markkinoija jne. Tietyssä työssä ei kuitenkaan tarvitse olla tietynlainen, vaan tärkeintä on, että tunnistaa omat vahvuutensa ja toimii sen mukaisesti, mikä itselle on luontaista. Esimerkiksi ei tarvitse olla korkea vallan tai kunnianhimon tarve päästäkseen johtajaksi tai ollakseen hyvä johtaja. Erinomaisella johtajalla vallan tarve voi myös olla matala; se vain tekee hänen johtamistyylistään erilaisen. Hän voi mm. antaa alaisilleen korkean vallantarpeen omaavaa johtajaa enemmän vastuuta ja tilaa tehdä omia päätöksiä. Samoin itseään tulee joskus moitittua omista luonteenpiirteistä: pitäisi olla kunnianhimoisempi, sosiaalisesti aktiivisempi tms. Turhaan! Omien perustarpeitteni kirjo tekee minusta juuri minut – ja se jos mikä on vahvuuteni.
Yksikään perustarve, korkea tai matala, ei siis ole hyvä tai huono, vaan ne ovat jokaisen ominaispiirteitä ja eri motivaatiotekijöiden summa tekee meistä uniikkeja.
2) Asiakkaita on motivoitava heidän omalla tyylillään
Toinen oppi, jonka Motivaatiokartasta sain, liittyy työhöni ravintovalmentajana ja personal trainerina. Työssäni hyvin tärkeää on saada asiakas motivoitumaan tekemään muutoksia. Motivaatiokartan myötä oivalsin entistä selkeämmin, kuinka eri ihmiset motivoituvat eri tavoin. Kaikki eivät todellakaan motivoidu samoista asioista tai samalla tavalla tsempaten:
-
-
- yksi innostuu, kun on selkeä tavoite
- toinen kiinnostuu haasteesta tai kilpailusta
- kolmas haluaa, että tekeminen on mahdollisimman mukavaa, matalan kynnyksen harjoittelua ja pientä ponnistelua vaativaa
- neljäs kaipaa ympärilleen yhteisöä tai viereen tsempparia
- viidennelle liikunta on hänen kallisarvoista omaa aikaansa, jolloin hän lataa akkuja itsekseen
- kuudes haluaa valmiin suunnitelman, jota noudattaa,
- seitsemäs taas haluaa laatia itse aikataulunsa jne…
-
Ei siis voi laittaa kaikkia samaan muottiin ja odottaa, että tulee tuloksia, vaan on kuunneltava asiakkaan tarpeita ja tarjottava erilaisia keinoja päästä tavoitteeseen. Lopputulos voi olla sama, mutta sinne on päästävä eri keinoin asiakkaan perustarpeita kunnioittaen.
Käytännössä verkkokursseillani tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voi valita ottaako käyttöönsä valmiin treeni- tai ravintosuunnitelman, joita noudattaa pilkuntarkasti vai ottaako käyttöön vaikkapa antamani ehdotukset annoskokoon ja ateriarytmiin ja soveltaa sitten ruokavalion sisältöä omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. Asiakas voi myös valita toteuttaako kursseja omaan tahtiin itsekseen vai yhdessä samaan tahtiin kulkevan ryhmän kanssa, ajatuksia vaihtaen kurssin keskustelualueella. Sama kurssi voi näin ollen olla sekä sosiaalinen tapahtuma ja kaivattu tsemppiryhmä tai omien akkujen latausta itsekseen.
Motivaatiokartta on mielenkiintoinen väline, jota varmasti tulen hyödyntämään niin henkilökohtaisesti omien vahvuuksieni kehittämisessä kuin työssäni viemään asiakkaita entistä paremmin kohti onnistumisia.
Kirjoittajana Elisa Mattila, ravintovalmentaja ja personal trainer, joka valmentaa yrityksessään Kuningatarvalmennus Oy:ssä naisia kohti hehkuvan hyvää oloa verkkokurssiensa avulla. Tutustu Elisaan täällä: www.elisamattila.com!
Elisa Mattila hyvän olon valmentaja
elisa@elisamattila.comwww.elisamattila.comwww.instagram.com/elisa_mattila/
www.facebook.com/valmentajaelisamattila